Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan opiskelijoille suunnatun kampuskyselyn tulokset

Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan opiskelija-ainejärjestöt Blanko ry, Oulun Tietoteekkarit ry ja Sähköinsinöörikilta ry laativat tammikuussa 2022 kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa opiskelijoiden mielipiteitä ja kantoja keskustakampushankkeesta sekä sen hankesuunnittelusta. Kysely perustui Oulun yliopiston Humanistisen Killan ja humanististen ainejärjestöjen syksyllä 2021 laatimaan kyselyyn muutamin poikkeuksin, jotta kyselyssä saatiin esille myös tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan erityistarpeet. Kyselyssä ei kysytty vastaajan opiskelija-ainejärjestöä.

Kysely pyrittiin laatimaan neutraaliin sävyyn ja kaikkiin kysymyksiin vastaaminen oli vapaaehtoista ja anonyymia. Mitään yksilöiviä tietoja ei kerätty. Kysely oli auki 21.1.2022-30.1.2022. Kyselyyn tuli 381 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 13 kysymystä, joista kaksi oli vapaan sanan avoimia kenttiä. Yhdeksän kysymyksistä oli monivalintakysymyksiä, joissa oli mahdollista valita yksi vaihtoehto. Kahdessa kysymyksessä oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja sekä vastata “muu”, joka mahdollisti oman vaihtoehdon lisäämisen.

Kyselyn kahteen vapaan sanan kenttään tuli yhteensä 153 vastausta. Teimme myös vapaan sanan vastauksista koosteen useimmin esiin tulleista aiheista ja eniten puhuttaneista teemoista. Havainnollistimme vastausten sisältöä suorilla lainauksilla kirjoitetuista kommenteista, jotka koskivat käsiteltävää aihetta. Avoimen vastauksen kentän kysymyksenasettelu oli molemmissa kysymyksissä pelkästään “Vapaa sana”. Tässä yhteenvedossa on lopussa myös vapaan sanan vastauksista tehty kooste.

Monivalintakysymyksiin vastattiin koko kyselyssä erittäin hyvin ja vähimmillään vastauksia oli 368. Ensimmäisessä kysymyksessä selvitettiin, kuinka hyvin opiskelijat kokevat saaneensa yliopistolta tietoa käynnissä olevasta keskustakampushankkeesta. 73,3 prosenttia vastaajista kokee saaneensa tietoa hankkeesta joko erittäin huonosti tai huonosti. Vain 1,8 prosenttia kokee saaneensa hankkeesta tietoa erittäin hyvin.

Infotilaisuuksissa opiskelijoiden kysymykset ohitettiin ja lokakuun kysely keskustakampuksesta oli farssi. Tuoreimpana käännöksenä yliopiston hallituksen joulukuun kokouksen pöytäkirjasta on piilotettu eriävien mielipiteiden sisältö ja muut liitteet. Tarviiko sanoa muuta? Avoimuus tästä projektista on kaukana.

Jopa 68,4 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yliopiston viestintä ei ollut tarpeeksi läpinäkyvää ja selkeää hankesuunnittelun aikana. Vain 8,8 prosenttia vastauksista osoitti hyväksyntää yliopiston viestintää kohtaan ja 22,8 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa.

Eniten tässä koko hommassa harmittaa se tietojen salaaminen. Päättävillä paikoilla olevat fiksut ihmiset on keskustakampuksen puolella ja sitten kun kysyy perusteluja niin saa vastauksen että ”ei voi kertoa enempää, koska hys hys vaitiolovelvollisuus, mutta uskokaa, että tämä on oikeasti hyvä juttu”. Nykyisellä Joukon ulosannilla on mieluummin keskustakampusta vastaan, mutta saattaisi mieli muuttua jos tietäisi faktat. Harmittaa se, että opiskelijoita ei arvosteta edes sen vertaa, että kerrottaisiin ne oikeasti pätevät syyt puoltamaan keskustakampusta.

Peräti 83,9 prosenttia vastaajista koki, että heillä ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa keskustakampushankkeeseen. Vastaajia, jotka eivät osanneet ottaa kantaa vaikutusmahdollisuuksiinsa hankkeessa oli yli kaksi kertaa enemmän kuin vastaajia, joilla oli mielestään mahdollisuus vaikuttaa hankkeeseen.

Opiskelijoille ja henkilökunnalle lähetetyt ”osallistamiskyselyt” ovat olleet täysi vitsi. Kummassakaan ei annettu oikeaa mahdollisuutta tuoda esille kriittisiä näkökulmia ja esimerkiksi sitä, ettei kannata koko hanketta.

Keskustakampus vaikuttaa yliopiston rehtorin henkilökohtaiselta hankkeelta, joka ajetaan läpi väkisin. Muiden osallistaminen on lähinnä näennäistä.

Kyselyt, joissa yliopisto on kysynyt opiskelijoiden näkemyksiä keskustakampuksesta, ovat olleet erittäin huonoja. Vastausvaihtoehtoina ei ole ollut kertaakaan sellaisia vastauksia, jotka olisivat keskustakampusta vastaan. Tämä on ensimmäinen kysely, jossa saa oikeasti kertoa oman mielipiteen aiheeseen liittyen.

Opiskelijoiden, hankkeen tärkeimmän osa-alueen mielipidettä hankkeesta ei ole otettu asiallisesti huomioon.

Neljännessä kysymyksessä vastausvaihtoehdoista oli mahdollista valita useita sekä kirjoittaa avoimeen kenttään oma vaihtoehto. Kysymyksenasettelu kuului seuraavasti: “Mitä tiloja koskevia asioita yliopiston tulee ottaa huomioon keskustakampuksen suunnittelussa?”. Vastauksissa nousivat esille luentosalit/opetustilat sekä itsenäisen opiskelun tilat yli 300 vastauksella. Kyselyssä opiskelijat kokivat tärkeäksi myös kilta- ja ainejärjestötilat 293 vastauksella sekä ruokalat 290 vastauksella. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan erityistarpeet tilojen suhteen nousivat myös esille, koska 271 vastausta koski erikoistiloja kuten laboratorioita. Myös kirjastotilat koettiin tärkeiksi 226 vastauksella. Näiden lisäksi avoimessa “muut”-kohdassa nousivat esille parkkipaikat, pysäköinti ja polkupyöräparkki 15 vastauksella.

Erityisesti kiltatilat ovat opiskelijoille merkittävä asia ja niiden puute huolestuttaa hankesuunnittelussa.

Ainejärjestöjen tilat ovat ehdottoman tärkeitä ryhmäytymisen ja opintojen sosiaalisen puolen kannalta, mikä edesauttaa jaksamista ja yhdessä opiskelua. Ilman itsenäisiä ja esim. kirjaston tiloja omatoimisesta opiskelusta ei tule mitään, kun kotona ei pysty keskittymään. Vaikka suuria luentosaleja ei ehkä niin paljon tarvita kuin joskus muinoin, niin tietojenkäsittelytieteissäkin aloittaa joku 100 opiskelijaa vuosittain, joten kyllä jotain isojakin saleja tarvitaan. [Tekijän huom. tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelmassa aloittaa vuosittain 190 kandi- ja maisterivaiheen opiskelijaa]

Opiskelijoille pitäisi tarjota rauhallisia, suljettuja itsenäiseen opiskeluun tarkoitettuja tiloja (ei niin että samassa tilassa on kymmeniä muita ihmisiä). Killoille ja ainejärjestöille tulisi olla vähintäänkin vastaavanlaiset tilat kuin mitä nykyinen Linnanmaan kampus tarjoaa.

Yliopiston vapaakappalekirjaston asiallinen säilyttäminen ja yhdenvertainen tavoitettavuus koettiin valtaosin joko erittäin tärkeäksi tai jonkin verran tärkeäksi. Vain 7,2 prosenttia vastaajista ei kokenut vapaakappalekirjastoa tärkeäksi ja huomattavasti suurempi osa vastaajista ei osannut sanoa.

Yliopiston ylimalkaiset ”selitykset” siitä, mitä kampukselle tulisikaan, ovat olleet todella sekavia ja oikeasti tärkeitä asioita (kuten kirjastoa) ei ole käsitelty oikein lainkaan. Itselleni heräsi valtava huoli siitä, ymmärtääkö yliopiston johto lainkaan, mitä he ovat tekemässä, kun alettiin k-kampuksen kohdalla puhua esimerkiksi ”koko kansan kirjastosta”.
Linnanmaalle jäävät luonnontieteen ja tekniikan alat tarvitsevat kirjastoa!

Linnanmaalla suuri tiedekirjasto on myös paitsi sivistystä ylläpitävä, myös erinomainen ryhmä- ja itsenäiseen työskentelyyn. Nykypäivän digitaalisessa maailmassa on entistä tärkeämpää päästä lukemaan fyysisiäkin aineistoja, joista tutkimusten mukaan oppiikin paremmin.

Opiskelijoiden mielestä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan tutkimuksen tarpeet on otettu huomioon keskustakampuksen suunnittelussa pääosin huonosti tai erittäin huonosti. Tiedekunnan tutkimuksen tarpeet on otettu huomioon erittäin hyvin vain kolmen prosentin mielestä, kun taas 28,8 prosentin mukaan tarpeet on otettu huomioon erittäin huonosti.

Linnanmaalla olemassaolevaa tutkimushenkilöstöä ja -laitteistoa (erityisesti tekniikan ja luonnontieteiden alalla) on järjetöntä lähteä siirtämään Raksilaan kauas teknologiakylästä.

Tutkimuksen ja opetuksen osalta on tärkeää että yhteisöllisyys säilyy. Olen päässyt kokemaan saman katon alla olevan poikkitieteellisyyden niin opiskelijana kuin tutkijana, ja tämä on Linnanmaan tärkein valtti. Tunnen että ilman sitä tutkimus ja opetus kärsisi huomattavasti.

Tieto- ja sähkötekniikan tutkimus- ja opetustoiminnan järjestäminen samalla kampuksella oli selkeästi vastaajille merkittävä asia, sillä 65,6 prosenttia koki sen erittäin tärkeänä. 21,4 prosenttia koki asian jonkin verran tärkeänä ja selkeä vähemmistö vastaajista joko ei osannut sanoa tai ei kokenut asiaa kovinkaan tai yhtään tärkeänä.

UBICOMP ja muut tutkimusosastot ovat tärkeä pitää opiskelijoiden lähellä, sillä he tarjoavat kursseja ja materiaaleja.

Mielestäni Linnanmaa on ainoa järkevä sijainti TST:lle, Teknologiakylän läheisyyden ja tutkimusyksiköiden sijainnin vuoksi.

Yliopiston ja sen kampusten poikkitieteellisyys oli myös selkeästi merkityksellinen asia vastaajille. 56,9 prosenttia koki poikkitieteellisyyden erittäin tärkeäksi ja 32,3 prosenttia jonkin verran tärkeäksi. Loput vastausvaihtoehdot jäivät selkeään vähemmistöön, kattaen yhteensä vain 11 prosenttia, josta 4 prosenttia ei osannut sanoa.

Oulun yliopisto on hakijamarkkinoinnissa jo useamman vuoden ratsastanut yhteiskampuksella ja erityisellä poikkitieteellisyydellä, joka johtuu juuri yhteiskampuksesta. Meillä on tällä hetkellä saman katon alla valtavasti eri alojen osaajia, ja se palvelee hyvin Oulun yliopistoa niin markkinointimielessä kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan arjessa. En ole valmis päästämään tästä valttikortista irti pelkän keskustamahdollisuuden vuoksi.

JOS Raksilassa olisi tilaa muillekin tiedekunnille eli poikkitieteellisyys turvattaisiin.

Mahdollisuus asua lähellä kampusta ei ollut kovin tärkeä vain 15,3 prosentille vastaajista, mutta erittäin tärkeäksi tai jonkin verran tärkeäksi asumisen lähellä omaa kampusta koki 80,7 prosenttia vastaajista.

Asumisen järjestäminen lähellä uutta Raksilan kampusta on täysin avonainen kysymys. Linnanmaalla ja sen ympärillä on tarjolla paljon opiskelijoille edullista ja mukavaa asumista, kun taas keskustassa vuokrataso on korkeampi ja esimerkiksi PSOAS:in kohteita tarjolla vähemmän. Tämä ajaa opiskelijoita suoraan kalliimpien yksityisten vuokranantajien syliin.

Siirtyminen Raksilaan joko nostaisi asumiskustannuksia tai vaikeuttaisi kulkua yliopistolle. Linnanmaan alueella on paljon edullisia opiskelija-asuntoja, joita PSOAS on viime vuosina peruskorjannut. Mitä lähempänä keskustaa ollaan, sen kalliimpaa asuminen myös on – erityisesti, jos kaikki opiskelijat siirtyvät sinne kaikkien niiden muiden lisäksi, jotka haluavat asua keskustan tuntumassa.

Kysymyksessä yksitoista kartoitettiin vastaajien mielestä parhaita sijainteja tulevaisuuden kampukselle. Tässä kysymyksessä oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja sekä ehdottaa omaa. Linnanmaa on saanut kysymyksessä selkeästi eniten valintoja, 325 ja Raksila on vaihtoehdoista toisena, kuitenkin vain 75:lla valinnalla. Kontinkangas on sijainneista kolmantena 40:lla valinnalla. Näiden lisäksi keskusta on saanut neljä ehdotusta avoimesta “muut”-kohdasta. Yksittäisiä mainintoja parhaalle sijainnille oli myös annettu useita ja niitä olivat esimerkiksi Ratapiha, Heinäpää, Vihreäsaari, Kaukovainio, Helsingin keskusta ja Toppilansalmi.

Keskustakampus vaikeuttaisi opintojen ja työskentelyn yhdistämistä, koska suurin osa alani työpaikoista sijaitsee Teknologiakylässä, Linnanmaalla. Jos siis asuisin opintojeni takia keskustassa lähellä yliopistoa, joutuisin joka tapauksessa kulkemaan Linnanmaalle töihin.

Keskustakampushan ei ole edes keskustassa. Lisäksi melkein kaikki teknologiayritykset ovat Linnanmaalla, niin mikä järki on siirtää kampus pois sieltä?

Koen myös tärkeämmäksi olla lähellä teknologiakylää kuin hautausmaata.

Kyselyn viimeinen monivalinta oli kysymys siitä, olisiko vastaaja valmis siirtymään keskustaan, Raksilaan. Lähes 60 prosenttia vastaajista ei olisi valmis siirtymään Raksilaan ja 16,6 prosenttia ei osaa sanoa. Neljäsosa vastaajista sanoo olevansa valmis siirtymään Raksilaan.

Olen erittäin valmis keskustaan, Raksilaan!

Aion valmistua alta pois. Harkitsen jopa yliopiston vaihtamista, koska Oulun maine tulee menemään uuden kampuksen myötä. Korkeatasoinen tietoliikennetutkimus jää vain muistoksi kun tilat viedään alta ja henkilökunta+opiskelijat patistetaan etätöihin/kouluun.

Voiko joku laittaa stopin tälle pelleilylle. Ei sillä että olisin keskustakampusta vastaan, mutta Raksilan alue ei yksinkertaisesti vastaa TST:n tarpeisiin. Ja miksi poikkitieteellisyys pitäisi hajottaa, kun yliopistomme on valtakunnallisella tasolla uniikki tässä poikkitieteellisyysasiassa?

En ymmärrä mikä keskustakampus ajatuksessa on, koska olen aina luullut että yliopiston tehtävä on kouluttaa osaajia ja tehdä tutkimusta. Keskustakampus suunnitelmasta on saanut sellaisen käsityksen että yliopiston tärkein tehtävä on keskustan elävöittäminen ja muut toiminnat tulee vasta sen jälkeen.

Vapaan sanan kenttiä oli kyselyssä kaksi ja niihin oli tullut yhteensä 153 vastausta. Opiskelijoiden vapaassa palautteessa hankkeeseen liittyen korostui huoli yhteiskampuksen hajauttamisesta ja palautteista kävi ilmi, että Raksilan kampus koetaan turhana projektina ja ajatukseltaan huonona, sekä kyseenalaistettiin perustelut, joita kampushankkeen toteuttamiseksi on esitetty. Jopa 72 vastausta 153:sta kyseenalaisti hankkeen tarkoituksen, tarpeellisuuden tai hyödyllisyyden sekä sen, kenen intressejä kampushanke palvelee ja ketä varten hanketta edistetään.

Vain kuudessa vapaa sana -palautteessa koettiin, että hanke on ideana hyvä, mutta ontuu toteutukseltaan. Varauksetonta myönteisyyttä hankkeeseen osoitti vain kaksi vastausta.

Avoimessa palautteessa opiskelijoita huolettivat myös riittämättömät tilat Raksilassa, liikennejärjestelyt, Raksilan alueen kalliimpi vuokrataso sekä mahdollinen epätoivottu liikkuminen kahden kampuksen välillä opiskelupäivän aikana.

Monissa vastauksissa nousivat myös esille puutteet hankkeen viestinnässä ja avoimuudessa sekä luottamuspula rehtoria sekä yliopiston hallitusta kohtaan. Myös opiskelijoiden ja henkilökunnan osallistamisen koetaan jääneen puutteelliseksi. Muutamissa vastauksissa eriteltiin myös tarkasti yliopistolta lokakuussa 2021 tullut keskustakampukseen liittyvä kysely, joka koettiin epäneutraaliksi ja johdattelevaksi, eikä kysely avoimien palautteiden mukaan antanut mahdollisuutta ilmaista kielteistä mielipidettä.

Useissa palautteissa ilmaistiin myös huolta keskustakampuksen aiheuttamista negatiivisista muutoksista opiskelijoiden hyvinvoinnissa. Esille nousivat etäopetuksen lisääntyminen ja yhteisöllisyyden heikentyminen sekä niistä johtuvat jaksamisen, syrjäytymisen ja mielenterveyden ongelmat.

Koska kysely oli suunnattu tieto- ja sähkötekniikan opiskelijoille, avoimissa vastauksissa korostui myös huoli tiedekunnan erityistarpeiden täyttymisestä sekä muuton vaikutuksista Teknologiakylän kanssa tehtävään yhteistyöhön niin tiedekunnan ja tutkimuksen kuin henkilökohtaisen elämän ja töiden osalta. 15,0 prosentissa avoimista vastauksista oltiin huolissaan esimerkiksi laboratorioiden ja muiden erityistilojen järjestelystä Raksilassa sekä todettiin, että Linnanmaa on Raksilaa parempi sijainti TST:lle, koska Teknologiakylä ja sen yritykset ovat lähempänä. Myös tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen puolesta oltiin huolissaan useissa palautteissa.

Kiitämme kyselyyn vastanneita. Teistä oli paljon apua.

Ylläoleva tiedote ja alla olevat tiedostot ovat tehdyn kampuskyselyn lopputulokset. Viikonloppuna lähetettiin kaupunginvaltuutetuille ja medialle kyselyn välikoonti, joka myös löytyy professori Silvenin blogista ja Pro Linnanmaan Facebook-sivulta.

Kyselyterveisin,

Hallitus